- Tarjolla myös opastettuja kävelykierroksia
PAIKALLISET | Uusimaa
10.7.2023 19.56
Kuva Visit Porvoo
Eri aikakausien läsnäolo sekä arkkitehtuurin ja luonnon vuoropuhelu tekevät Porvoon maisemista ainutlaatuiset.
Päivi Kippo-Edlund
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto ulottuu Vanhasta Porvoosta noin kymmenen kilometriä etelään jokisuistoa pitkin saaristoon ja kahdeksan kilometriä itään päin. Se on perustettu 18.5.2010.
Porvoon kansallisen kaupunkipuiston ainutlaatuisuus syntyy eri aikakausien läsnäolosta. Porvoossa eletään ja liikutaan kansallismaisemassa. Rantareitti Linnamäeltä johtaa Vanhan Porvoon ja keskustan viihtyisän rantapromenadin kautta jokisuiston lintulahdelle ja luonnonsuojelualueille.
Porvoonjoen suulla on ollut asutusta pronssikaudella ja kauppapaikka jo rautakaudella. Keskiajalla rakennettiin muinaislinna ja kirkko, jonka ympärille kaupunki alkoi kasvaa. Vanhassa Porvoossa kuljetaan keskiajalta peräisin olevilla kaduilla ja kujilla.
Suurin osa Vanhan Porvoon komeista kivitaloista ja viehättävistä puutaloista on 1700- ja 1800-luvuilta. Vastakkaisen rinteen puistometsässä matkailijat ihailivat kaupunkinäkymiä jo kansallisromantiikan aikana. Keskustan eteläpuolelle levittäytyvä Empirekaupunki on Pohjoismaiden laajimpia. Uusi moderni puukaupunki on rakentunut Porvoonjoen vastarannalle.
Mitä kansallisella kaupunkipuistolla tarkoitetaan? Kansallisten kaupunkipuistojen (ruots. nationalstadspark, engl. national urban park) tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena. Ne tarjoavat matkailijoille mitä mainioimpia viipyily-, kävely- ja retkeilypaikkoja.
Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki on sitoutunut. Hakemuksen puiston perustamiseksi tekee kaupunki ja perustamisesta päättää ympäristöministeriö.
"Onhan Porvoo ollut merkittävä kauppapaikka jo rautakaudelta alkaen."
Suomessa on kaiken kaikkiaan 10 kansallista kaupunkipuistoa, joista Hämeenlinnan Aulanko on vanhin. Se perustettiin vuonna 2001. Kungliga nationalstadsparken, Ekoparken, Tukholmassa, joka perustettiin vuonna 1995, on vanhin kaupunkipuisto maailmassa. Se toimi esimerkkinä, kun kansallista kaupunkipuistoa koskevaa säännöstöä aikanaan aloitettiin valmistella maassamme.
Kuva Visit Porvoo
Mitä kaupunkipuistossa voi kokea, tehdä, oppia? Ensiksikin kannattaa kavuta yhdelle Porvoon keskustan korkeista mäistä, Iso-Linnamäelle. Iso Linnamäki on yksi Uudenmaan näyttävimmistä muinaisjäännöksistä. Täältä aukeavat kiehtovat näköalat kaupungin menneisyyteen ja nykypäivään. Maisemat kaupungin yli ovat komeat. Albert Edelfeltkin on jo vuonna 1892 ikuistanut ne maalaukseensa Porvoon Linnamäeltä nähtynä.
Linnamäki on vaikuttanut Porvoon nimeen: kaupungin ruotsinkielinen nimi Borgå (borg + å) tarkoittaa Linnajokea. Eikä linnajokea ilman linnaa, joka sijaitsi keskiajalla juuri tämän mäen laella. Porvoo oli jo tuolloin niin merkittävä paikka, että se sai kaupunkioikeudet kolmantena Suomessa vuonna 1380, Turun ja Ulvilan jälkeen.
Iso Linnamäen eteläpuolella voit käyskennellä vallirinteillä ja vallikedolla kauniissa perinneympäristössä. Iso Linnamäen ja ketoalueen kasvilajeja ovat muun muassa ketomaruna, harmio, ketokaunokki, tummatulikukka, nuokkukohokki ja nurmilaukka. Rikas vanha kulttuurikasvilajisto kertoo alueen pitkästä kulttuurihistoriasta. Nämä muinaistulokkaat ja varhaiset ihmisen seuralaislajit ovat ikään kuin historian sanansaattajia. Niitä tavataan Suomessa vain muinaisilla asuinpaikoilla ja keskiaikaisissa kaupungeissa. Kasvien siemenet ovat kulkeutuneet paikasta toiseen esimerkiksi maasta toiseen taivaltaneiden sotilaiden mukana.
Harmiosta sanotaan, että se on tullut Suomeen venäläisten sotilaiden saappaissa. Tätä harmaata 20–50-senttiseksi kasvavaa harmaanvihreätä, vaatimattoman näköistä kasvia voit ihailla myös Vanhan Porvoon mukulakivikatujen varsilla, talojen seinustoilla. Tummaa tulikukkaa taas sanotaan käytetyn tulen sytyttämiseen ja soihtuina. Tummat tulikukat seisoa pönöttävät suoraryhtisinä Iso Linnamäen eteläpuolisella niityllä. Linnamäellä kasvaa myös komeita vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä, kunnioitusta herättäviä kuusia sekä jaloja lehtipuita. Onnekas näkee ja kuulee palokärjen rummuttavan.
Seuraavaksi kiipeämään toiselle keskusta-alueen soraiselle mäelle eli Näsinmäelle. Kavutessasi rinnettä ylöspäin nappaa halutessasi suuhusi mustikoita tai metsämansikoita polun varresta. Näsinmäellä kaupungin asukkaat ja matkailijat ovat retkeilleet ja huvitelleet ainakin 1700-luvulta alkaen. On vietetty Ruotsin kuninkaan nimipäiviä, järjestetty sirkus- ja teatteriesityksiä ja niin edelleen.
Porvoon kansallisessa kaupunkipuistossa näyttäytyy edustavasti myös kestävän kehityksen näkökulmasta suositeltava puurakentaminen. Pysähdypä polun keskivaiheilla ihailemaan edessäsi avautuvaa, punaisella ja vaaleilla pastellisävyillä väritettyä näkymää Vanhaan Porvooseen. Vanhan Porvoon orgaaninen asemakaava on peräisin keskiajalta. Vielä nykyäänkin asumis- ja liiketilakäytössä olevat rakennukset on valtaosin rakennettu puusta vuoden 1760 jälkeen, jolloin koko vanhakaupunki paloi. Punamullatuissa ranta-aitoissa varastoitiin aina 1800-luvulle saakka kaupankäynnissä olleita tuotteita kuten suolaa. Onhan Porvoo ollut merkittävä kauppapaikka jo rautakaudelta alkaen. Puuskutettuasi polkua ylös aina Näsin kivelle saakka, voit pysähtyä, hengittää hiljaa ulos ja antaa katseesi hiljalleen kiertää 360 astetta. Siitä avautuvat näkymät kaikkiin keskeisimpiin kansallisen kaupunkipuiston ytimessä oleviin paikkoihin.
Puurakentamisesta puheenollen. Silmätessäsi etelän suuntaan katseesi tapaa Länsirannan modernin puutalokaupungin katot muutaman sadan metrin päässä. Puna- ja keltamullattujen puurakennusten rivistö jokirannassa puhuu vuoropuhelua ranta-aittojen kanssa. Ensimmäinen puutalokortteli rakennettiin 2000-luvun alussa. Niihin aikoihin puutalovaltaisia alueita ei vielä ollut tapana rakentaa osaksi kaupunkirakennetta, joten ei ihme, että Länsirannan ensimmäisen puukaupunkikorttelin asemakaavan suunnitellut arkkitehti Mari Matomäki palkittiin työstään.
Silmätessäsi etäämmälle etelän suuntaan jokea seuraten näet osan Porvoonjoen laajasta suistoalueesta laajoine Natura- ja luonnonsuojelualueineen. Kyseessä on yksi linnustollisesti arvokkaimmista alueista maassamme. Omat kansallisen kaupunkipuiston mansikkapaikkani sijaitsevat täällä. Vuokraa sinäkin pyörä ja lähde viettämään elämyksellisiä hetkiä esimerkiksi Ekuddenin luonnonsuojelualueelle. Keväällä ja alkukesällä huumaannut sinivuokkomerestä metsälehmusten keskellä tai harvinaisten, muuttomatkalla olevien vesilintulajien suloisuudesta.
Tai miksi ei myös petolinnun, kuten ruskosuohaukan, ylväydestä.
Kirjoittaja on auktorisoitu Porvoo-opas, auktorisoitu Helsinki-opas ja entinen Helsingin kaupungin ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö.
Porvoon matkailuoppaat r.y. järjestää opastettuja Kansallisen kaupunkipuiston helmet -kävelyjä keskiviikkoisin 12.7. kello 18 (suomeksi) ja 2.8. kello 18 (suomeksi). Pääsymaksu. Lähtö Tykkipuistosta Porvoon vanhan sillan kupeesta.